En tajua miks koko ajan pitää yrittää. Miks ei vaan vois olla.
Tuntuu, että oon jumissa oman pääni sisällä. Ajatukset kiertää kehää.
Pelkään, että jämähdän paikoilleni.
Pelkään, että joudun aina tyytymään toiseksi parhaaseen.
Pelkään, että tulen aina elämään muiden ehdoilla.
Pelkään, että hukkaan elämäni.
Pelkään, että pelko lamaannuttaa minut.
Pelkään, että en ole riittävä.
Pelkään, että jään yksin.
Pelkään välivuotta.
Pelkään läheisteni kuolemaa.
Pelkään, että kuolen ennen kuin olen alkanut elämään.
Pelkään pimeää ja tippuvia lentokoneita.
Pelkään, että unelmat ovat harhaa.
Pelkään, että en täytä odotuksia.
Pelkään muiden mielipiteitä.
Pelkään, ettei minua kuunnella.
Pelkään paniikkikohtauksia.
Pelkään, että joskus tulee se hetki, etten jaksa enää yrittää.
Pelkään, että Jumalaa ei ole.
Pelkään, että tässä elämä on, että tässä on kaikki, mitä se voi olla.
Kaikki on ihan hyvin. Eikä ole. Onpas, ajattelen vaan liikaa.
NOniin, nyt vastaan tälleen tosi zenisti tähän.
VastaaPoistaEt jämähdä paikoilles, koska pelkästään se, että sulla on halua olla jämähtämättä estää sen tapahtumisen.
Sulle on käyny paskasti monta kertaa, ku et oo saanu just sitä ykkösjuttuu minkä oisit halunnu, mut se ei tarkota et niin tapahtuis aina. Aiemmin jo taisin sanoo, et onnistuminen riippuu myös siitä, kuinka paljon kovemmin yrittää ku aiemmilla kerroilla - ja sä yrität nyt niin kovasti etten tiedä oikeesti yhtäkään muuta mun kaveria tai tuttua tai kissan kaiman naimaa, joka lukis ja panostais ja yrittäis yhtä kovasti kun sinä.
Jos sua pelottaa muiden ehdoilla eläminen, mieti kaikkia päätöksiä, jotka oot tehny ite omasta halustas ja tahdostas, ja joihin ei oo vaikuttanu kukaan tai mikään ulkopuolinen juttu. TAI vastaavasti; vaik muut olis sanonu jotain, oot ite tehny päinvastoin, koska susta tuntu siltä. Menit valmennuskurssillekin vaik jouduit maksaan sen ite! Ja ei näiden juttujen tarvii olla mitään "päätin-lähteä-afrikkaan-pelastamaan-apinat" tyylisii suurii asioita, vaan ihan sellasiakin, et oot menny eri reittiä kotiin, koska aurinko paisto tai näit hassun jäniksen. Sulla on mahdollisuus vaikuttaa sun elämään!!!
Et hukkaa elämääs. Elämänsä hukkaaminen on sitä, että ajelehtii, alkoholisoituu ja kuolee, mut sulla on niin paljon A) järkeä, B) suunnitelmia(kin? varmasti, luulisin) ja C) kavereita, jotka tulee kiskoo sut sosiaalisiin menoihin, ettei sulle voi käydä noin.
Pelko on lamauttanu mut kerran. Viime kesänä, kun ampiainen tuli meille sisään. Se oli ihan hirveetä enkä ikinä halua kokea sitä uudelleen, mistä saavunkin pointtiini (!) Oon nyt yrittäny totutella siihen, et oon ihan paikoillani ja hiljaa ja silmät kii, jos mehiläinen/kimalainen/ampiainen tulee mun lähelle sillon ku istun nurmikolla. Se on vaikeeta, mutta _haluan päästä irti tästä pelosta, koska se vaikuttais positiivisesti mun elämänlaatuun_. NIINPÄ sunkin kannattaa vaan alkaa hiljalleen päästämään peloistas irti. Voin olla suuri henkinen tuki tässä asiassa :DD
Et ole riittävä miten? Sergei, sinä riität minulle. 1) Akateemisia suorituksia arvostetaan ihan liikaa ja sosiaalinen kyvykkyys on loppuelämän kannalta miljoona kertaa tärkeempi asia ku mitkään kokeet. 2) Olet sosiaalisesti taitava, joten that's settled. 3) Oot myös lahjakas ja hauska ja ihana täydellinen Henna, ja jos joku sanoo ettet muka riitä sille, niin minä tulen ja ajan sen kaljuksi yöllä!!
Et jää yksin! Kaverit pysyy kyllä, ainakin minä pysyn ja varmasti muutkin, kun vaan pitää yhteyttä :)) jos meinasit sellasta "lovely dicks" meininkiä, niin kyllä sä vielä jätkänki löydät!! C'mon et oo viel ees 19v ja sulla on kuule ihan sairaasti aikaa löytää vaikka ketä vielä!! (köhköh, pasunistit on jees) ja mitä tahansa tapahtuu, voi olla et löydät unelmies orin jostain Milanon juna-asemalta tai yliopistosta tai karjatilalta Englannista, koskaan ei voi tietää!! Elämä tuo seikkailuja ja mahdollisuuksia ja ainoo vinkki jonka annan on se, et jos meinasit motellissa harrastaa seksiä niin se ei ehkä oo paras idea koska yäk motellit (nimim. oon nukkunu sellasissa lakanoissa etten halua tietää mitä niissä oli!)
Läheiset ei todennäköisesti kuole vielä hetkeen, ainakaan perhe. Ite ajatteen niin, et sitten kun tulee aika pohtia tätäkin mahdollisuutta, niin oon vanhempi ja fiksumpi ja ehkä matkalla valaistumiseen? En tiedä. Ja sit on aina ystävät jotka on se perhe joka me valitaan, eli ne on aina tukena ja tarjoaa sohvan ja henkistä tukea jos jotain käy. On totta, et mitä tahansa voi käydä, mut ite otan jokaisesta päivästä kaiken irti (oon sanonu äitille varmaan viimesen 9kk aikana joka päivä että pidän siitä) :))
(JATKUU, PART 2)Välivuosi, ahh.... Mä oon nyt ehkä saamassa oikeesti valaistumisen, siis sellasen et mua ei oikeesti harmittais niin sairaan paljon jos tulis välivuosi. Jos se tulee, niin lähen reppureissaamaan. Päätin sen eilen. Koska haluan kokea jotain, nähdä maailmaa, istua buddha-temppeleissä ja syödä sitä viiden kilon nutellaa. Aion olla töissä niin kauan et saan tarpeeks rahaa kasaan, minkä jälkeen pakkaan kamat reppuun ja ostan juna-/lentolipun jonneki ja otan elämän omiin käsiini! Kannattaa tehä jotain omia mielenrauhaa parantavia suunnitelmia, koska sit oikeesti ei ahdista niin paljon!! Ja joo, aion varmaan sit uudestaan hakee ens vuonna jos en nyt pääse, mut sitä ennen aion nähdä maailmaa ;)) Suomi ei pidättele!! (AINIIN!! Ja jos sulle tulee välivuosi niin ainaki janne on täällä puol vuotta ja lindaki tod näk ja ööööööö jos joku viel meidän possesta niin kelaa, sit sulla on kaikki päivät aikaa hengaa kohtalotovereiden kanssa!! Ja tietty niiden kans, jotka on päässy opiskelee, mut siis ajattelin et yhteinen angstaus olis ehkä se juttu mitä voisit ainaki välivuoden alussa haluta :DD)
VastaaPoistaEns vuosi on sun mahdollisuus alkaa elää, ja sä käytät sen. Ellet siis kuole ennen vuoden loppua, on epätodennäköstä ettet ehtis kokee mitään, PLUS sulla on jo paljon siistei kokemuksii (keikat, ulkomaanmatkat, jne) :))
KS. kohta "ampiaiset". Siitä pitää vaan päästä eroon.
Unelmat ei oo harhaa, nipistän sua aivoista!! Jos haluat jotain tarpeeks niin saat sen kyllä. Päättäväisyys ja ahkeruus vie aika saakelin pitkälle, oli kyse sitten mistä vaan, ja sulta löytyy molempia. (Ja c'mon oot savolainen)
(JATKUU, PART 3)Muut voi tunkea odotukset sinne minne aurinko ei paista. Sä vastaat vaan itelles ja vaik sun koko suku odottais susta presidenttiä, niin ainoastaan SUN mielipiteellä ja mielihaluilla on väliä. Onhan se vähän kökköö jos hirveesti kysellään et "ai etkös sä aiokaan kouluttautua lääkäriksi/presidentiksi/maailmanvaltiaaksi?" mut tärkeintä on et ite tiedät mitä haluat ja oot päämäärätietoinen. Loppujen lopuks kaikki varmaan haluaa, et sä oot onnellinen, ja kun sä oot onnellinen, nekin on :))
VastaaPoistaMinäkin pelkään muiden mielipiteitä, usein vieläpä!! Sit yritän vaan ajatella, et onneks on olemassa ihmisiä, jotka A) kunnioittaa mun mielipidettä ja B) on mun ystäviä, vaik oltaiski eri mieltä monesta asiasta :)) esim. sinä olet yksi tällainen, mut myös MP on, koska vaik meil on paljon eri mielipiteitä, se on silti ollu aina ihan huippu mua kohtaan ja monella tapaa aikuisempi ku monet sibisläiset draamansa kanssa.
Minä kuuntelen sinua!! Ja okei, kyllä muutkin kuuntelee, kun niitä kiinnostaa!! Ja sulla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin asioihin, ku vaan löydät oikeat kanavat joiden kautta voit niin tehdä :)) oot aikuinen ja sua pitää kuunnella.
Ks. kohta "ampiaiset". Meditointo voi auttaa paniikkikohtauksiin. Ja hyvä musa.
Mulle on tullu monta kertaa sellasia hetkiä, etten jaksais enää yrittää. Sit oon ollu viikon tekemättä mitään ja vellonu omassa paskassani. Sit oon alkanu kaivata jotain tekemistä ja alkanu tehä eri juttuja, kivoja juttuja, ja suunnannu kiinnostukseni ja päämäärätietoisuuteni ja kaiken motivaationi niihin asioihin, mitkä mua kiinnostaa ja missä oon hyvä. Niin mun ei oo tarvinnu yrittää tehä niitä asioita, missä mun pitäis olla hyvä, tai missä en vaan sillä hetkellä pysty olemaan hyvä. AH!! Taas yks esimerkki!! Otin sen äikän 9. kurssin sillon viime keväänä. En pystyny, koska mulla ei ollu mitään annettavaa enkä ollu valmis siihen kirjottamiseen. Otin saman kurssin uudestaan syksyllä muutaman kuukauden jälkeen ja sain kympin. Siinä sulle tuhkimotarina :DD
Jumalasta en voi mennä takuuseen, mutta tämäkin asia saattaa selkiytyä johonkin suuntaan, kun meen Intiaan meditoimaan. Joko löydän jumalan, tai tajuan, ettei sen puute ole kamala asia ja että kuolemakin on vaan uusi seikkailu (kuten Dumbledore sanoisi ;)) tee samoin!!
Elämä on monimutkainen ja hauska ja pelottava ja siisti asia ja sinä ehdit ottaa siitä vielä kaiken irti!! Äläpäs murehdi nyt, Sergei, vaan kuuntele Zen-Heliä, ähhhäähähä :DD
(sori tää mun vastaus on varmaan pidempi ku mikään POSTAUS mitä oon tehny :DD hehe)
voi rakkain zen-heli
VastaaPoistaधन्यवाद (tää on hindii!)
OMG HINDIÄ dear shiva
VastaaPoista