Veneestäni puuttuu tulppa, mutta ei se mitään, jos vain melon nopeasti

Maailman sympaattisin, englantia virolaisittain puhuva nainen kiinnitti tänään ranteeseeni riemunkirjavan nauhan. "Chase your dreams" siinä sanotaan. Aika kliseistä, tiedän. Mutta on niin kivaa, että edes joku muistuttaa. On kivaa, että joku ei jo valmiiksi oleta minua epäonnistujaksi ja tyhmäksi ja keskiverroksi ja väliinputoajaksi. Tulin siitä iloiseksi, iloisemmaksi kuin moneen päivään. Sitten kolahdin sulat pöllyten taivaista takaisin maan pinnalle. Mitäs jos minä sittenkin olen epäonnistuja ja tyhmä ja keskiverto ja väliinputoaja? Mitäs sitten.

Minä pelkään. Oletan jo valmiiksi, etten ole tarpeeksi hyvä, että valitsen väärin ja sitten harhailen ja yritän löytää sitä kuuluisaa "omaa tietä" ja sitten en löydäkään sitä ja sitten sitten. Valitsen ja muutan mieltä ja sitten valitsen taas ja sitten muutan mieltä.

Minä pelkään tulevaisuutta. Unelmat saattavat toteutuessaan olla jotakin ihan muuta kuin miltä ne päässä vaikuttivat. Asiat menevät harvoin niin kuin on suunnitellut. Olisi helpompaa vain valita jotakin tavanomaista, jotakin mitä minun odotetaankin valitsevan. Jos vain tekisin kiltisti mitä minulta odotetaankin ja muut olisivat minuun tyytyväisiä ja sanoisivat, että jopas on hyvät tulevaisuuden näkymät ja jopas on järkevästi ajateltu. Muut olisivat minuun tyytyväisiä ja sitten voisin antaa itsellenikin luvan olla tyytyväinen itseeni. Ja kaikki olisi helpompaa ja odotettua ja kaavanmukaista. Niin kuin pitääkin.

Mutta enhän minä ole ikinä ollut yksinkertainen ja valinnut hyviä vaihtoehtoja. Enhän minä ole yhtään niin kuin pitääkin. Minä en halua mennä naimsiin Kokoumin kanssa ja kunnioittaa kylän perinteitä, vaan lähteä sen blondin britin matkaan kaikkine pesukarhuineni mokkasiinit vipattaen, koska puhuva puu käski.

On taantumaa ja lamaa ja eläkkeelle pääsee kohta vasta 100 vuotiaana ja sinulla on näin ja näin paljon työtunteja edessä ja on alijäämää ja velkaa ja välivuodet ovat kalliita valtiolle ja sinut pitää saada mahdollisimman nopeasti työelämään ja luovuus ei elätä ja bruttokansantuote on sitä ja tätä ja nuoria ei kiinnosta politiikka ja ethän vaan lähde maailmalle ja sinä olet osa tätä tilastoa ja tätä diagrammia. No kuulkaas kiitoksia vaan herrat ja rouvat tilastojen ja diagrammien tekijät. Minusta on oikein mukavaa olla osa rumaa värioksennuspiirakkaa. Anteeksi vaan, mutta minun elämääni ei piirakkaan pistetä. Syyttäkää Disney-leffoja.