No en nyt tiiä onko kovin viisasta julkasta tämmöstä tekstiä täällä, mut en tiiä, en kauheesti välitä. Sanat on kai ihan hyvä saada ulos itsestään, että voi päästää niistä irti.
Minä kuuntelen liikaa muita ja liian vähän itseäni.
Ja oon kusipää. Monesta syystä, joita en nyt aio luetella.
Noniin, ainakin pystyn vihdoin olemaan rehellinen edes itselleni.
Ihan kuin muka itse hallitsisin omaa elämääni. En hallitse yhtään. Poljen vaan paikallani ja puhun paskaa, enkä liiku mihinkään suuntaan. Ja sitten taas vajoan omaan typerään itsesääliini ja itken vessojen lattioilla itseinhoani ulos.
Minä takerrun omaan itseyteeni ja se estää minua kasvamasta.
On hyvä pohtia näitä juttuja, mutta nyt kyllä ihmettelen miksi tunnet näin. Heitä whatsapp- viestiä, please <3
VastaaPoista